Yle MOT: vapaamuurarit käsikirjoitus

 

Sionistien ja jesuiittojen kontrolloima YouTube poistaa videita mitä ihmeellisin syin. Tämänkin he tulevat poistamaan (tai poistamaan ääniraidan, kuten kävi tässä), mutta ne laitetaan yleensä pian takaisin toisella nimellä. YouTube hakuun esimerkiksi "mot vapaamuurarit" tai "hyvä veljet muurarit."

 

Yle MOT Hyvät veljet muurarit käsikirjoitus vapaamuurarit

Julkaistu 18.01.2013 - 10:47. Päivitetty 16.03.2014 - 08:49

Renny Jokelin Helsinki

Jukka Paaso:
”Turussahan oli sit viel tää, tää vanha merimiesperinne, tää munientervausperinne, esimerkiks kans semmonen vala. Että sit tehtiin kesäretki, jossa ryypättiin, ja sitten, sit käytiin saunassa ja tervattiin munat.”

Erkki Valtamäki:
”Tällähän on kaikissa isommissa kunnissa oma loosi ja niitä on kymmenittäin. Varmaan sadoittain, sadoittain vapaamuurareita.”

Eero Kavasto:
”Niin kauan kun meidän kirkkomme ylin johto, arkkipiispasta lähtien, ei ota kantaa tähän, niin pidän tilannetta hyvin valitettavana.”

[MOT -TUNNUS]

Vapaamuurareita on keskuudessamme yli 7000 - siis pelkästään Suomessa. Muurariveljet ovat jakaantuneet noin 160:een perusyksikköön eli loosiin. Vapaamuurarit vannovat jäsenyyden ehtona valan, jonka mukaan he eivät kerro toiminnastaan ulkopuolisille. Siksi muurariutta pidetään salaseurana.

Hyvät veljet muurarit

Viime syksynä Suomessa järjestettiin kaksi tilaisuutta, joiden yhteydessä vapaamuurareilla oli uuden avoimuuden mahdollisuus.

YLE Pohjanmaan tv-uutiset:
”Suomen vapaamuurarit kokoontuvat viikonlopuksi Seinäjoelle valtakunnalliseen konventtiin.”


Eteläpohjalaiset loosit isännöivät viime elo - syyskuun vaihteessa Seinäjoella vapaamuurareiden valtakunnallista konventtia. Konventti pidetään joka viides vuosi. Paikalle oli saapunut kolmisensataa vapaamuurariveljeä – osa puolisoineen. Kolmipäiväisen konventin aikana vapaamuurarit pohtivat muun muassa järjestönsä julkisuuskuvaa ja suhdetta uskontoon. Konventti pidettiin Etelä-Pohjanmaan suurimmassa kokoustilassa, Seinäjoki Areenalla.

Järjestön suurmestari ja Seinäjoen kaupunginjohtaja toivottivat vapaamuurarit tervetulleeksi.

Useat eteläpohjalaiset yritykset tukivat tapahtumaa maksullisilla ilmoituksilla konventin ohjelmalehtisessä.

Vapaamuurarit korostivat osoittavansa uudenlaista avoimuutta sallimalla paikallisen median edustajien tutustua järjestön jäsenten kokoontumispaikkaan eli loosiin, jonne päästetään tavallisesti vain vapaamuurareita. Konventin järjestelyvastaava, Seinäjoen entinen kaupunginjohtaja, suostui tapahtuman kynnyksellä maakuntaradion haastateltavaksi.

Raimo Yli-Uotila (Pruukki loosi):
"Vapaamuurarijärjestö on täysin rekisteröity yhdistys, kuten monet muutkin järjestöt. Mitään varsinaista salaseuraa ei ole, vaikka emme me tietysti julista jatkuvasti kaikkea mitä me keskenämme puhumme tai teemme".

Konventin yhteydessä tuntui siltä, että vapaamuurarit halusivat hälventää salaisen hyvävelikerhon -mainettaan.

Vapaamuurariliike sai alkunsa ammattijärjestönä noin 700 vuotta sitten. Suurten katedraalien muurarit saivat Englannissa laillisen oikeuden liikkua rakennustyömaalta toiselle eri puolille Eurooppaa. Muurarit hallitsivat matemaattisia ja geometrisia taitoja, joita tarvittiin massiivisten rakennusten pystyttämisessä.

Nykyaikainen vapaamuurari -liike on noin 300 vuotta vanha. 1600 -luvulla vapaamuurareiden jäseniksi alettiin hyväksyä myös muiden ammattialojen edustajia.

Jüri Lina:
”Niin he saivat järjestössä määräysvallan. Sitten vuonna 1717 kesäkuun 24. päivänä muodostettiin Lontoossa ensimmäinen suurloosi. Silloin enemmistönä olivat muut kuin oikeat käsityöläiset. He pystyivät tekemään mitä halusivat. Aluksi suurmestariksi valittiin aito käsityöläinen mutta sitten asteittain, näiden lähdön jälkeen, johtoon tuli joku liikemies tai älymystön edustaja. Heillä ei ollut mitään tekemsitä käsityöläisten kanssa ja he ajoivat omaa asiaansa."

Vapaamuurareiden on väitetty johtavan yrityksiä ja kokonaisia kaupunkeja. Heidän väitetään, sopivan suurista hankkeista ja raivaavan vastustajia tieltään.

Maailmassa vapaamuurareita arvioidaan olevan nykyään noin viisi miljoonaa. Suomessa looseihin kuuluu yli 7000 jäsentä. Järjestön jäsenet ja liikkeen käytännön toiminta ovat jääneet paljolti tuntemattomaksi alueeksi.

Hurjia väitteitä vapaamuurareiden roolista jopa maailmanhistorian käänteiden suunnittelijoina on esittänyt Ruotsissa asuva virolainen Jüri Lina. Hänen dokumenttielokuvansa ja kirjansa maalaavat vapaamuurareista vaikutusvaltaisten, omituisten menojen parissa viihtyvien miesten salaseuran, joka on paljon muuta kuin pelkkä hyväntekeväisyysjärjestö.

Jüri Lina:
"SEn osoittaa erityisesti Italian vapaamuuraritoiminta. Siellä pahamaineinen loosi P2 teki talousrikoksia ja valmisteli vallankaappausta. Se yritti sekaantua politiikkaan. Silvio Berlusconi kuului P2 loosiin. Jälkeenpäin on todistettu, että P2:lla ja monilla italialaislooseilla oli ja on yhä siteitä mafiaan. Ne toimivat yhdessä ja tekevät talousrikoksia, suorittavat rahanpesua, salakuljettavat huumeita ja huijaavat suuria summia Euroopan unionilta maataloustukien muodossa. Se ei ole rehellisen ihmisen toimintaa. Niin ei käyttäydy hyvä ihminen, joka haluaa auttaa muita ja kehittää henkisesti itseään sekä toisia."

Muurariloosien jouduttua muinoin vallanhaluisten käsin siirryttiin ammatin vaalimisesta korostamaan jäsenten henkisiä ominaisuuksia. Siihen haettiin aineksia mm. kristinuskosta ja erilaisista filosofioista. Esimerkiksi Katolinen kirkko tyrmää vapaamuurariuden sillä perusteella, että muurariveljet kilpailevat looseissaan kirkon oman julistuksen kanssa. Suomen luterilaisessa ja ortodoksisessa kirkossa ollaan veljeskunnasta erimielisiä.

Vapaamuurareiden Seinäjoen kokouksen ohjelmasta syntyi ennakkoon julkinen kirkollinen kiista. Konventin ohjelmassa oli jumalanpalvelus Lakeuden Risti -kirkossa. Jotkut kirkon edustajat pitivät muurareiden kirkkoreissua häpeällisenä.

Eero Kavasto:
”Osallistuin Seinäjoella, siell oli ties kuinka paljon vapaamuurareita luterilaisen kirkon jumalanpalveluksessa, ja olen lukenut heidän painotuotteitaan, ja rukouksia, uuden kokelaan rukouksia. Kaunista tekstiä, mutta niistä on siis kaikki pesty puhtaaksi, Jeesus, ja kaikki tämän, se on siis semmoista yleishöttöä koko juttu."

Kavaston mielestä luterilaisen kirkon johdon olisi suhtauduttava jyrkemmin vapaamuurareihin.

Eero Kavasto:
”Jos vähänkin pöyhitään vapaamuurariutta ja yleensä kaiken kaikkiaan salaseuroja, niin sieltä tulee välittömästi esiin spiritualismi, okkultismi ja esoteerisuus. Eli tuota niin kauan, kun meidän kirkkomme ylin johto arkkipiispasta lähtien, ei ota kantaa tähän, niin pidän tilannetta hyvin valitettavana."

    "Olen siis ihan käytännössä suoraan haukkunu arkkipiispan pystyyn, koska, koska siis pidän hänen käyttäytymistään ala-arvoisena ja surkeana.”

Vapaamuurareiden ja hyvä-velikerhojen toimintaa on jo vuosia seurannut Seinäjoella toimittaja ja kaupunginvaltuutettu Erkki Valtamäki.

Erkki Valtamäki:
”Se on vähän ristiriitainen tämä kirkon suhtautuminen, koska myös heidän piirissään harrastetaan tällaista uskonnollista riittitoimintaa. ”

MOT halusi uuden avoimuus -lupauksen hengessä haastatella Seinäjoen vapaamuurari- konventin järjestäjiä ja tutustua kaupungin keskustassa sijaitsevaan, suureen loosiin.

Grafiikka: Raimo Yli-Uotila kieltäytyi haastattelusta.

Jukka Paaso:
”Siinähän on just sit se semmonen liitto, se toteutuu, että, et maallinen valta ja hengellinen valtakuvio – niinku jos siellä vapaamuurareissa on vielä tärkeitä vaikuttajia – niin ne, ne niinku tietyllä tavalla pyhittää itse itsensä, ja tekonsa.”

Eero Kavasto:
”Varsinkin meissä miehissä, niin meitä hivelee se, että hienot herrat, tai hienot miehet, jotka ovat arvo, arvossa, tämmösiä arvostettuja, niin he tulevat ja esittävät esimerkiks nuorelle pappismiehelle, että kuule nyt sull ois mahdollisuus liittyy tämmöseen hienoon, hienoon porukkaan ja päästä niin kun ehkä sosiaalisestikin tavallaan, niin kun korkeampi sfääreihin, niin jos sä et oo hengellisesti varustautunu, niin sä meet kyllä hyvin helposti lankaan.”

Vapaamuurareiden toimintaa pidetään usein harmittomana. Aikuiset miehet kokoontuvat kerran kuukaudessa ja harjoittavat salaisia riittejään.

Turun kaupungin yleissuunnitteluarkkitehtinä pitkään toiminut Jukka Paaso pitää vapaamuurareita yhtenä hyväveli -kerhona.

Jukka Paaso:
”Kun mä kuvaan vapaamuuraritoimintaa tai hyväveli -verkkoo, niin ei se sanan avulla tuu täysin selväksi. Nin kuin tämä kuvaa hyväveli -verkkopeliä. Siinä on miehen sukupuolielimiä kaks mennyt solmuun. Että tää on kuva siitä miesten maailmasta, niin kun on yleensä nää rumat pelit niin kun miesten pelejä. Ja sitten siinä taustalla on raha. Tuossa pohjalla on niinkun kultajauhoa ja semmonen vala siitä yhteisestä toiminnasta, mikä sitten on usein täysin moraalitonta ja epäeettistä ja selvästi rikollista.”

Vapaamuurareiden vaikutus esimerkiksi Turun kaupungin ilmeen muotoutumisessa on ollut Paason mukaan merkittävä.

Jukka Paaso:
”Se varmaan toteutuu niinku esimerkiks kaavotuksessa. Ja kun tontteja jaetaan, ja urakat jaetaan… Elikkä siin on rahavalta ja poliittinen valta ja virkavalta niinku yhteistyössä.”

Paaso joutui toimessaan vapaamuurareiden painostuksen kohteeksi. Hän kieltäytyi liittymästä kaupungin rakennusosaston omaan veljeskuntaan, eikä halunnut myöskään osallistua sisäpiirien sumplimiseen.

Jukka Paaso:
”On sanottu minulle suoraan, että jos mä teen työt hyvin ja hoidan virkani hyvin, niin se ei auta mitään. Että sitä joustavuutta pitää olla vähän toisella tavalla; tarkottaa just sitä, että pitää valmistella asioita niin, että, joku menee läpi, vaikka se olis vaikka lainvastanen. Siis niinku kirjottaa lausunto vaikka lautakunnalle sillä tavalla. Mut että jos ei suostu siihen, ni, joutuu vaikeuksiin. Mut et jos tekee sen, ni se on tietyl tavalla ku sais mitalin rintaan heti.”

Jukka Paason kokemukset ovat osin aikaan ja paikkaan sidottuja, mutta vapaamuurareiden vaikutus yhteiskuntaan on noteerattu monissa eri maissa, myös Suomessa. Ristiriitoja aiheuttaa ennen muuta vapaamuurareiden vannoma vala. Siinä he sitoutuvat suojelemaan kaikissa tilanteissa toista muurariveljeä.

Jüri Linan mukaan valan vannoneet loosiveljet auttavat säännöllisesti toisiaan.

Jüri Lina:
"Se on aatteellinen järjestö uran edistämiseksi. Vapaamuurareista on sanottu, ettei heitä uhkaa ikinä työttömyys. Veljet pitävät huolta siitä, että kaverille järjestetään jokin hyvä työpaikka. Englannissa siitä tuli vakava moraalien ongelma. Vapaamuurareilta haluttiin kieltää tuomariksi pääsy. Sillä vapaamuurarituomari voisi vapauttaa vapaamuurarisyytetyn syytteestä. Niin hänen pitäisikin tehdä valansa mukaan. Minusta siinä on selvä moraalinen ja juridinen ristiriita.

Myös Suomessa eduskunnan oikeusasiamies puuttui asiaan jo pian 15 vuotta sitten. Vapaamuurareihin kuuluva tuomari on tietyssä tilanteessa esteellinen.

Lukija:
Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja v. 1996:
"Tuomari on lähtökohtaisesti esteellinen käsittelemään asiaa, jossa hän ja jompikumpi oikeudenkäynnin vastapuolista kuuluu vapaamuurarijärjestöön."

Kymmenen vuotta sitten eduskunnan apulaisoikeusasiamies teki vahvistavan päätöksen, jonka mukaan kaikkien tuomareiden on ilmoitettava virallisesti ja kirjallisesti oikeusministeriölle, jos he kuuluvat vapaamuurareiden veljeskuntaan.

Lukija:
Apulaisoikeusasiamiehen päätös 12.08.2002:
"Jäsenyys vapaamuurarijärjestössä on sidonnaisuus, josta tuomarin...olisi tehtävä lain mukainen ilmoitus ja joka on sidonnaisuusselvityksessä julkinen tieto."


Nämä päätökset kertonevat siitä, että toiminta muurareissa saattaa vaikuttaa tuomareiden oikeudellisiin päätöksiin.


Pulmana on kuitenkin se, ettei voida olla varmoja ketkä tuomarit kuuluvat järjestöön.

Muurarien jäsenluetteloita on käytännössä mahdoton saada, vaikka ne julkaistaankin joka toinen vuosi. Muurarien jäsenmatrikkelita toimitetaan useita kappaleita muun muassa kansalliskirjastoon. Kirjasto ei kuitenkaan löytänyt varastostaan MOT:lle tuoreinta jäsenluetteloa. Jos teos olisi löytynyt, olisi MOT tarvinnut kirjaston edustajan mukaan vapaamuurarien suurloosin johdon luvan teoksen selaamiseen.

Laajimmat tiedot jäsenistä ovat muutaman vuoden vuoden takaa. Silloin Hymy -lehti julkaisi niitä kahdessa numerossaan. MOT:n haltuunsa saamat listat eräiden kaupunkien looseista sisältävät tietoja vuodelta 2011.

Vapaamuurareilla on poikkeuksetta merkittävä yhteiskunnallinen asema. He ovat usein johtajia. He ovat usein myös juristeja, opettajia, lääkäreitä tai johtavia kunnallisia virkamiehiä.


Seinäjoella toimii lukuisia, maakunnallisia laitoksia, joiden toimitilojen rakentamisessa on liikkunut viime vuosina jopa satoja miljoonia euroja. MOT:n tietojen mukaan

monien rakennushankkeiden taustalla on usein vaikuttanut eräänlainen vapaamuurari-ketju.

Esimerkiksi Seinäjoen ydinkeskustaan, entiselle kauppatorin tontille, valmistui toista vuotta sitten suuri liike- ja asuintalo. Tulloin vapaamuurareiden jäsenlistoilta löytyivät hanketta edistäneet kaupunginjotaja ja hanketta rahoittaneen pankin johtaja. Urakan sai rakennusyhtiö, jonka johdossa on vapaamuurari.

Erkki Valtamäki:
”No esimerkiksi 2000 -luvun puolivälissä meillä oli sellainen tilanne, että sekä kaupunginjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja että suurimman rakennusliikkeen toimitusjohtaja kuuluvat vapaamuurareihin ja käsittääkseni samaan loosiin. Samaan aikaan suurin osa näistä kaupungin urakoista, rakennusurakoista meni tälle kyseiselle rakennusyhtiölle. Ja tässä heräsi semmonen ajatus, että siellä taustalla tehdään tätä työtä. Ei nyt ihan mitään laitonta, mutta niin että tieto kulkee ja asiat tulee tietoon tälle vastapuolelle näissä kysymyksissä.”

Vapaamuurareiden johdolla Seinäjoelle väitetään kaavoitetun ja rakennetun muutakin. Tässä talossa sijaitsee Tangomarkkinoiden toimisto mutta myös muuta. Tämän sisäpihan alta löytyy Suomen ainoa, varta vasten muurariloosiksi suunniteltu 500 neliön temppeli.
MOT sopi Seinäjoen johtaviin muurariveljiin kuuluvan henkilön kanssa haastattelusta tässä maan alla olevassa loosissa.

Grafiikka: Raimo Joronen (Pruukki loosi) kieltäytyi haastattelusta.

Vapaamuurareiden symbolit ja heidän harjoittamansa rituaalit vahvistavat mielikuvaa mystisestä veljeskunnasta ja pakanallisesta salaseurasta. Järjestö pitää riittejä tiiviisti vain omana tietonaan. Mm. Jüri Linan dokumenttielokuvat sisältävät harvinaisia välähdyksiä ulkomaisista looseista. Niissä veljeskunnan jäsenet pyrkivät paremmiksi ihmisiksi rituaalien ja symbolien avulla. Muurariveljen jalostuminen paremmaksi ihmiseksi tapahtuu 33-portaisella järjestelmällä.

Jukka Paaso:
”No, mä itse olin mukana. Mä en tienny sitä, mihin täs nyt mennään, kun mua pyydettiin kesäretkelle Turun saaristoon. Ni mä näin sen munien tervauksen. Et se on totta. Siis se on ihan, se on vala. Sen tausta on ilmeisesti joku merimiesvala, mutta sitte sitä käytetään niinku poliitikkojen ja virkamiesten sitouttamiseksi. Ja sitte, et semmosta symbolista tekoa."

MOT:
"Saanko kysyä, miten se tehdään?"

Jukka Paaso:
”Siinä otetaan muoviämpäri, johon laitetaan kuumaa, ei nyt ihan tulikuumaa vettä, mutta lämmintä vettä. Ja sitten siihen kaadetaan tervaa joukkoon ja sekotetaan. Sen jälkeen otettaan iso tämmönen maalaussuti, millä maalataan rakennuksia. Ja sillä roiskautetaan munille, saunan lauteilla vaikka.”

Viime syyskuussa vapaamuurarit pääsivät keskustelemaan opistaan yliopiston siipien suojaan. Tampereella järjestettiin Edges of Freemasonry -niminen kaksipäiväinen tapaaminen.

Konferenssin suojelijana oli yliopiston hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo. MOT:n haltuunsa saamien listojen mukaan Neilimo on Suomen vapaamuurareiden yhdyskuntasuhteiden suurneuvoja. Yliopiston puolesta pääjärjestäjänä toimi professori Risto Harisalo, joka kuuluu tamperelaiseen Ratina -loosiin.

Grafiikka: Risto Harisalo (Ratina loosi) kieltäytyi haastattelusta.

Seminaarin suomalainen pääpuhuja oli seinäjokelainen arkkitehti Antti Talvitie, seinäjokelaisen Pruukki –vapaamuurariloosin jäsen.
Grafiikka: Antti Talvitie (Pruukki loosi) kieltäyty haastattelusta.

Paikalliset vapaamuurariloosit ja Tampereen yliopisto ovat siis löytäneet toisensa. Muutenkin Tampereen muurariveljet ovat aktiivisia. Heitä on kaupungissa ainakin 700 jakaantuneena 14:ään eri loosiin.

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi ulkaisi viime syksynä suomalaisittain harvinaisen, tutkivan lehtiartikkelin vapaamuurareista. Siinä paljastui mm., että lähes 90 suomalaista professoria kuuluu vapaamuurareihin.

Vapaamuurareiden välisen yhteistyön väitetään kukoistavan Tampereella myös kaavoitus- ja rakennustoiminnassa. Esimerkiksi Näsijärven rantaan suunniteltua rantaväylän tunnelia pidetään vapaamuurarivetoisena hankkeena.
Toteutuessaan tunnelihanke veisi yli kaksi kilometriä nykyistä Paasikiven-Kekkosen –tietä maan alle. Muun muassa kansalaisaktivisti Pekka Haikkola näkee tunnelihankkeessa vapaamuurari-leiman.

Pekka Haikkola (esittelee karttaa):
”Paikallistie menee täältä. Se tunneli tulee täältä alta.”

MOT:
”Tää on uutta – uutta hommaa tää?”

Pekka Haikkola:
”Tää on uus homma joo”.

Rantaväylän tunneli vapauttaisi Näsijärven rantaan arvokasta rakennusmaata. Nykyisen tien paikalle suunnitellaan asuinakennuksia. Rantaväylän tunneli maksaa noin 200 miljoonaa euroa.

Pekka Haikkola:
”Eli suuri osa niistä päättäjistä, jotka tässä on kokoomusta edustanut, kuuluu vapaamuurareihin, jonne kuuluu myös YIT:n edellistä ja nykyisistä johtajistoo. Keskustapuolueesta siellä on heidän puheenjohtajansa.”

Vapaamuurariverkostoon kuuluvien vaikuttajien taloudellista- ja poliittita toimintaa seurataan monissa maissa hyvin tarkasti. Ruotsissakin aihetta on käsitelty kriittisesti kymmenissä eri teoksissa.

Jüri Lina:
"Suomessa ei ole ehkä ollut samanlaisia skandaaleja kuin Ruotsissa on ollut. Esimerkiksi kun vapaamuurareiden loosia alettiin kunnostaa, kellarista löytyi pääkalloja. Skandaalista teki suuren jutun laajalevikkinen Expressen. Lehti kirjoitti vapaamuurareista ja heidän oudoista tavoistaan. Se kaikki on suomalaisille vielä vierasta. He eivät ole kuulleetkaan, että vapaamuurarit leikkivät pääkalloilla ja makaavat arkussa. Sellainen on tavallisen ihmisen mielestä epäsopivaa käytöstä."

Vapaamuurareista Suomessa tehtiin vuosikymmen sitten väitöskirja. Sen tekijää Reijo Ahtokaria pidetään parhaana henkilönä kertomaan muurarien toiminnasta Suomesta. Ahtokarin tapaaminen sovittiin Helsingin Kasarminkadulla sijaitsevaan Suomen suurloosiin.

Grafiikka: Reijo Ahtokari (Humanus loosi) kieltäytyi haastattelusta.

Yksi syy aiheen vähäiseen käsittelyyn julkisuudessa saattaa olla pelko. Tämän ohjelman tekijöitä varoitettiin mahdollisista ikävistä seurauksista - niitä sen tarkemmin täsmentämättä.

Myös Jukka Paasoa uhkailtiin takavuosina.

Jukka Paaso:
”Että mä lähdin eläkkeellekin sen takia just, et mä halusin päästä eroon siitä, että, ettei ihan tyhjästä tehdä koko ajan juttuja – siis minua vastaan. Tää on ihan moraalinen kysymys, en halua olla mukana siinä, että mä sillä tavalla pärjäisin elämässä. Eihän siit tuu mitään, jos… tai siit tulee yleinen käytäntö, et kaikki alkaa sopeutuu ja mukautuu tällaseen tilanteeseen.”

MOT:
"Kun kirjoitatte kirjoja ja puhutte vapaamuurareista, niin varmasti on ihmisiä, jotka sanovat, että te näette mörköjä siellä missä niitä ei ole olemassakaan – suututteko siitä?"

Jüri Lina:
”En suutu, sillä ihmiset on totutettu konsensustranssiin. Massamedia on luonut kuvan, että sellaista ei voi tapahtua. Muuten siitä olisi puhuttu, koulussa tai radiossa. Minä en näe mörköjä vaan tietolähteitä. Suuri vastuu olisi toimittajilla. Suomalaisilla toimittajilla, joita ei ole kiinnostanut tarpeeksi paljon valaista tarkemmin tätä kiehtovaa ilmiötä."

 

Rahaeliitin tavoitteista kerrotaan dokumentoidusti dokumenttielokuvassa Thrive (2011). 65 yli 70 miljoonaa katsojaa 27 kielellä. Elokuva alkaa hitaasti, mutta tulet huomaamaan, kuinka aiheet liittyvät toisiinsa. Jos alkaa pitkästyttää, minuutista 33 lähtien alkaa todella tapahtua. Käsikirjoituksemme suomeksi tässä: